Luit oikein: ensiviikolla on loma!!! Jee, jee, jee!!!

Juho lahtee jonnekin metsaan samoilemaan Heikin ja paikallisen Kenin kanssa viikoksi. Kun sanoin haluavani mukaan, Juho ilmoitti, etta auto on taynna. Oikea syy taitaa olla se, etta pojat tarviaa hermolomaa meista akoista, joita on talolla yhdeksan kun paikallisetkin lasketaan.. :) Ehka pojat ovat lomansa ansainneet. :D

Mina ajattelin olla Kisumussa, kayda katsomassa Hippoja veneella ja grillata nahkaani viereisen hotellin altaalla. Olen saanut otteen afrikkalaisesta aikakasityksesta, enka halua enaa ollenkaan kiireiseen Suomeen, hih. 

Niin kuin arvata saattaa, mun tunteet ovat olleet yhta myllakkaa. Useimmiten aika menee nopeasti, eika koti-ikava kerkea iskemaan, mutta valilla sit taas, -huoh. Soiteltiin Vesan kanssa viikonloppuna ja se kertoi, etta olivat ystavien kanssa katsoneet leffaa ja hengailleet- ni jo olin kade! Ja hirvea ikava tuli tietysti ystavia ja perhetta. Onneksi naa tunneryopyt ovat ohimenevia ja naisena voin sulavasti pistaa kaiken hormonien piikkiin, eiks jeh? :D

Juholla on jo toista viikkoa jotain nappyloita jaloissaan ja eilen silla rupes turpoomaan nivelet. Ei muuta ku laakariin maksamaan itsensa kipeeks ja laakkeeksi antihistamiinia, jota Juho jo muutenkin soi. Mitaan ei siis selvinnyt. Meilla on muutenkin ihan kummallisia oireiluita: osa yksi oksentaa joka tiistai (siis oikeesti), toisella on vatsatautia jatkuvasti ja kolmas on tapaturma-altis. Lisaksi paikallinen ystavamme sai malarian, joten hoitsumme on kiireisia myos vapaalla. :) Onneks mitaan vakavaa ei oo suomalaisille sattunut ja tauditkin on paihitetty parissa paivassa aina.

Nyt mulla loppuu asia, ei muuta ku lomaa ootellessa ja mors!

Veera